Näin Suomi markkinoi…

Moi!

Punkhelsinki tutki viime keväänä yleis- ja markkinointijohdon mielipiteitä markkinoinnista ja mainostoimistoyhteistyöstä. Kysely, joka lähetettiin 649 suomalaisyrityksen päättäjälle, poiki yhteensä 74 vastausta. Lupasimme lähettää vastaukset  vain osallistuneille, mutta hyvän osallistumisprosentin vuoksi päätimme julkaista tulokset koko kansan jaettavaksi, joten tässä tulee:

MARKKINOINTI ON TÄRKEÄÄ NYT JA TULEVAISUUDESSA.

1. Markkinointi on yritykseni menestymisen kannalta…

( 58% ) a. Elintärkeää

( 23% ) b. Tärkeää

( 15% ) c. Jokseenkin tärkeää

( 4% ) d. Ei tärkeää, muttei samantekevääkään

( 0% ) e. Ei merkitystä

2. Yrityksessäni on viimeisen vuoden aikana käytetty mainos- tai markkinointitoimiston palveluita…

( 73% ) a. Kyllä

( 27% ) b. Ei

3. Tuleeko yritykseni seuraavan vuoden aikana tarvitsemaan mainos- tai markkinointitoimiston palveluita?

( 88% ) a. Kyllä

( 12% ) b. Ei

TOTEUTUS ON IDEAA ARVOKKAAMPAA.

4. Yritykseni mainos- tai markkinointitoimistoyhteistyötä voisi kuvailla seuraavasti…

( 15% ) a. Strateginen kumppani

( 19% ) b. Proaktiivinen ja innovatiivinen ideoija

( 23% ) c. Markkinointitoimenpiteiden suunnittelija

( 35% ) d. Suunnitelmiemme toteuttaja

( 8% ) e. Alihankkija

5. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen toimistoosi?

( 12% ) a. Erittäin tyytyväinen

( 38% ) b. Tyytyväinen

( 27% ) c. Jokseenkin tyytyväinen

( 8% ) d. Hieman tyytymätön

( 12% ) e. Erittäin tyytymätön

( 4% ) d. Epätoivoisen tyytymätön

6. Kuinka tärkeää mainostoimiston koko on yrityksellesi?

( 4% ) a. Mainostoimiston tulisi olla suuri

( 23% ) b. Mainostoimiston tulisi olla pieni

( 73% ) c. Koolla ei ole väliä

LUOVUUS, SEN HINTA JA TUOTTO.

7. Kuinka paljon mainostoimiston hintataso vaikuttaa valintaasi?

( 0% ) a. Ainoa valintakriteeri

( 62% ) b. Vaikuttaa keskeisesti

( 35% ) c. Vaikuttaa jossain määrin

( 0% ) d. Vaikuttaa vähän

( 4% ) e. Ei vaikuta lainkaan

8. Kuinka tärkeänä valintakriteerinä koet mainostoimiston luovuuden?

( 62% ) a. Erittäin tärkeänä

( 27% ) b. Tärkeänä

( 12% ) c. Jokseenkin tärkeänä

( 0% ) d. En tärkeänä

9. Kuinka tärkeänä koet mainostoimiston suunnittelemien toimenpiteiden mitattavuuden?

( 54% ) a. Erittäin tärkeänä

( 31% ) b. Tärkeänä

( 15% ) c. Jokseenkin tärkeänä

( 0% ) d. En tärkeänä

( 0% ) e. Merkityksettömänä

DIGI LOO DIGI LEI, ALLA TITTAR PÅ MEJ!

10. Miten tärkeää on mainostoimiston digitaalisen markkinoinnin osaaminen yrityksellesi?

( 54% ) a. Erittäin tärkeää

( 35% ) b. Tärkeää

( 12% ) c. Jokseenkin tärkeää

( 0% ) d. Ei tärkeää

( 0% ) e. Merkityksetöntä

11. Mikä on mainostoimiston toimialaspesiifisen osaamisen painoarvo yrityksellesi?

( 8% ) a. Mainostoimiston tulee olla erikoistunut toimialaamme.

( 58% ) b. Mainostoimiston tulee tuntea toimialamme keskeisimmät tekijät pystyäkseen uskottaviin ja relevantteihin ratkaisuihin.

( 12% ) c. Mainostoimiston ei tarvitse tuntea toimialaamme. Toimisto toteuttaa ideamme.

( 23% ) d. On parempi, että mainostoimisto ei tunne toimialaamme. Tuore näkemys ravistelee toimialaamme

JÄRKI JA TUNTEET.

12. Kuinka tärkeää on, että mainostoimistosi ymmärtää etiikan, moraalin ja arvojen merkityksen liiketoiminnassasi?

( 50% ) a. Erittäin tärkeää

( 23% ) b. Tärkeää

( 19% ) c. Kohtalaisen tärkeää

( 0% ) d. Ei tärkeää

( 8% ) e. Merkityksetöntä

13. Kuinka tärkeää on, että mainostoimistosi ymmärtää strategian merkityksen yrityksesi liiketoiminnassa?

( 42% ) a. Erittäin tärkeää

( 23% ) b. Tärkeää

( 27% ) c. Kohtalaisen tärkeää

( 4% ) d. Ei tärkeää

( 4% ) e. Merkityksetöntä

14. Kuinka tärkeää on, että mainostoimistosi kykenee luomaan yrityksestäsi puheenaiheita?

( 50% ) a. Erittäin tärkeää

( 27% ) b. Tärkeää

( 15% ) c. Kohtalaisen tärkeää

( 8% ) d. Ei tärkeää

( 0% ) e. Merkityksetöntä

VIESTINTÄ ON AJANUT MARKKINOINNIN OHI

Näihin tullaan panostamaan…

Strateginen suunnittelu

( 36% ) Viestintästrategia

( 21% ) Brändistrategia

( 33% ) Markkinointistrategia

Mediamainonta

( 32% ) Printtimainonta

( 0% ) Ulkomainonta

( 3% ) TV-mainonta

( 3% ) Radiomainonta

( 62% ) Web-mainonta

Design

( 45% ) Yritys- ja brändi-identiteetit

( 42% ) Graafinen suunnittelu

( 3% ) Tilasuunnittelu

( 10% ) Pakkaussuunnittelu

Tapahtuma- ja asiakassuhdemarkkinointi

( 33% ) Messut ja tapahtumat

( 24% ) Asiakastilaisuudet ja seminaarit

( 6% ) Katupromootiot

( 36% ) Sissimarkkinointi (!!!)

Digitaalinen markkinointi

( 23% ) Internet-sivustot

( 6% ) Intra- ja extranetratkaisut

( 14% ) Hakusanamarkkinointi

( 13% ) Hakukoneoptimointi

( 12% ) Sähköpostisuorat

( 19% ) Sosiaaliset mediat

( 4% ) CRM-ratkaisut

( 9% ) Sähköiset kyselyt

Kiitos kaikille!

Kukkokiekuu

Siinä käy kuulkaas kaverille hullusti, jos huutaa liian kauan ja kovaa…löytyykö tästä analogiaa esim markkinointiin?

Samettivallankumous

Syy olla olemassa.

Miksi strategian kulmakivi ja perimmäisin motiivi harjoittaa liiketoimintaa jää miettimättä? Mikä on elämän tarkoitus yrityksen näkökulmasta? Ja miten kommunikoida se asiakkaille, sidosryhmille ja työntekijöille? Ja miksi se pitäisi ylipäätään kommunikoida? Missio äityy liian monessa yrityksessä pelkäksi hienoksi lainasanaksi. Tässä pari hyvää syytä miksi. Tai miten ei ainakaan kandee tehdä.

Via Fast Company.

Surrealistinen tikkari

Chupa Chups by Salvador Dali

Chupa Chups on espanjalainen makeisvalmistaja, jonka pääasiallinen tuote on tikkukaramellit. Yhtiön perusti Enric Bernat Barcelonassa vuonna 1958. Nimi Chupa Chups tulee espanjan kielen verbistä ”chupar” (suom. imeskellä). Yhtiön nykyisenlaisen logon suunnitteli Salvador Dalí vuonna 1969. (via Wikipedia.org)

Epätodellista alkanutta viikkoa!

Sinun pitäisi klikata tästä

Pieni sana voi muuttaa kaiken…

Kuinka paljon rohkeutta uskallat jättää käyttämättä?

Klikkaa kuvaa, jos uskallat…

Ilmestyskirja. Nyt.

Mikäli epäröit, jatka eteenpäin.
Mutta tee täyskäännös.
Katso tilannetta päinvastaisesta suunnasta.
Älä pidättele intohimoasi.
Äläkä varsinkaan sorru turvallisiin kompromisseihin.
Anna palaa, ihan täysillä.

-Francis Ford Coppola

New wave, baby.

1) Sinä et omista brändiäsi.

Brändi on mielikuva, joka muodostuu jokaisesta kohtaamisesta yrityksen, sen tuotteen tai palvelun kanssa. Kohtaamisen sisältö on kohtaamispaikkaa tärkeämpi ja ihminen – ei yritys – päättää loppupeleissä, haluaako hän kohdata vai ei. Jokainen onnistunut ja epäonnistunut kohtaaminen vaikuttaa brändin haluttavuuteen. Siksi brändin arvo ei ole koskaan vakio.

2) Power to the people!

Ihmiset eivät enää kanavoi omaa identiteettiään brändien kautta. Tulevaisuuden brändit luovat identiteettinsä ihmisten kautta – siis niiden asiakkaiden, jotka maksavat meidän palkkamme. Yritysten tehtävä on mahdollistaa ihmisten osallistuminen brändin rakentamiseen.

3) Markkinointi on 90 % kuuntelua ja 10 % tekemistä.

Yrityksen tärkein työnsarka on kuunteleminen. Kenelle ja miksi sen tuotteet tai palvelut ovat merkityksellisiä? Tai miksi ei? Ja vielä se, mihin yrityksen tulisi kiinnittää huomiota, että ne olisivat vielä merkityksellisempiä. Asiakas vastaa näihin kysymyksiin, mikäli välineet dialogiin ovat kunnossa.

4) Integraatio ei skulaa.

Idean työstämiseen markkinointiviestinnäksi on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Joko idea on niin universaali, että se kaataa kaupallisuuden ja kulttuurin raja-aidat. Tai sitten se on spesifisesti suunniteltu vain tiettyyn mediaan. Kummassakin tapauksessa ideasta kannattaa maksaa – mikäli hinta korreloi tuotto-odotuksien kanssa. Media on väline viedä viesti halutun ihmisryhmän tykö ja siksi mediabudjetin ei tulisi määritellä sitä, kannattako ideasta maksaa ja kuinka paljon.

5) Jäykät organisaatiot paskaks.

Jokainen toimeksianto on erilainen ja vaatii erilaista osaamista. Siksi rakenteiden ei tulisi ohjata ideaa, vaan ideoiden rakenteita. Näin markkinoija ei maksa markkinointitoimiston kiinteistä kuluista ja panostus-tuottosuhde pysyy terveenä. Se, joka pystyy perustelemaan päinvastaisen näkökulman, on joko yli-ihminen tai valehtelija.

Hauskaa viikonloppua!

Kilpailukyky, kivijalkakauppa ja kilpailuetu…

Minulla oli ilo ja kunnia päästä mennä viikolla tutustumaan erään vähittäiskauppaketjun kuluttajatutkimukseen. Koska kyseessä on huippusalaiseksi julistettu tekele, mainittakoon, että sen teettäjä ja ulosvuotaja on – ja pysyköön huippusalaisena. Sen sijaan ajattelin, että jakaisin kyseisen mestariteoksen yllättäväksikin luonnehdittavaa sisältöä.

Tutkimus tehtiin muutaman suurimman suomalaisen kaupungin ydinkeskustoissa asuvien, hyvin toimeen tulevien ihmisten kohderyhmässä.

Tutkimuksen teettäjä halusi tietää mitkä seikat vaikuttavat kuluttajan valintaan käyttää lähikivijalkakauppaa. Vertailukohteeksi valittiin hieman kauempana, mutta samaisen kuluttajan vaikutuspiirissä sijaitseva automarket. Seuraavassa pari poimintaa kysymys- ja vastauspatteristosta:

Kummassa asioit mieluummin?

• Automarketissa: 8 %

• Lähikaupassa: 92 %

Jos vastasit ”lähikaupassa”, mitkä seikat vaikuttivat valintaasi eniten?

• Sijainti: 69 %

• Henkilökunnan palvelualttius: 23 %

• Valikoiman monipuolisuus: 4 %

• Valikoiman laatu: 4 %

Jos vastasit ”automarketissa”, mitkä seikat vaikuttivat valintaasi?

• Valikoiman laatu: 79 %

• Valikoiman monipuolisuus: 12 %

• Henkilökunnan palvelualttius: 5 %

• Sijainti: 4 %

Jo näiden kolmen kysymyksen vastauksien pohjalta voitaisiin vetää monia tieteellisiä johtopäätöksiä, mutta keskityn tässä omiin, subjektiivisiin mielipiteisiini: Verrattuna automarketteihin, lähikauppa on kuluttajan mielestä mielekkäämpi paikka asioida. Se, minkä se häviää valikoimansa määrässä ja laadussa, lähikauppa voittaa  sijainnissaan ja henkilökuntansa palvelualttiudessa ylivoimaisesti. Piste.

Noin nopeasti ajatellen, miettisin vähittäiskaupan edustajana paria juttua:

Jos sijainti ja palvelu vaikuttaa kuluttajan valintaan noinkin radikaalisti, kannattaisiko panostaa valikoiman laatuun piirun verran enemmän? Entä mitä tapahtuisi palvelu- ja monipuolisuusmielikuville, jos lähikaupassa tarjolla olevat tuotteet miellettäisiin aavistuksen verran laadukkaammiksi?

Kriittisen, eettisen ja ekologisen kuluttamisen nimissä, joita tuo edellä mainittu kohderyhmä tiettävästi harjoittaa yhä enenevissä määrin, olisiko syytä tutkia esimerkiksi sitä, minkälaisia tuotteita tuo kohderyhmä mieluusti ostaisi lähikaupastaan? Tuoreita raaka-aineita? Lisäaineettomia elintarvikkeita? Luomua? Vastaleivottua leipää? Enemmän vihanneksia, hedelmiä sekä vähemmän eineksiä, makkaraa ja pakasteita? Tuoreista, laadukkaista ja terveellisistä raaka-aineista valmistettuja valmisruokia?

Entä vastaako tarjonta kysyntään?

-mikko